• Etusivu
  • Ihmisoikeudet
  • Miamin viisikko
  • Yhteys

Kuuba.org

Verkkojulkaisu – ISSN 1798-2006 – Julkaisija: Suomi-Kuuba-seura ry

Syötteet:
Artikkelit
Kommentit
« Blogit luovat uutta keskustelukulttuuria Kuubassa
Kehitysyhteistyö: Muuttuva Kuuba ei tingi erityisopetuksen tavoitteista »

Omara!

28.12.2011 Tekijä cubasi

Väljästi laskien laulajatar Omara Portuondo on käynyt Suomessa parikymmentä kertaa. Kukaan ei varmaan pysty esittämään tarkkaa lukua, eikä ole tarpeenkaan.  Omara täytti 81 vuotta lokakuusa 2011.

Muistan hyvin, kun Omara ja hänen silloinen vakituinen kitarasäestäjä Martín Rojas vierailivat Porvoon seurahuoneella alkuvuodesta 1988. Taiteilijat tekivät laajemmankin Suomen kiertueen talvisessa pakkasessa villapuseroihin käärittynä.

Jo silloin Porvoon Sanomat totesi, että he ovat vierailleet maassamme useaan otteeseen aikaisemminkin. ”Omara Portuondo on hyvin erikoislaatuinen taiteilija. Hänen välittömyytensä, rytmitajunsa ja melodinen leikittelynsä, esiintymistaito ja kontaktit yleisöön ovat tehneet hänestä suositun”.

Porvoossa esiintyi myös suomalainen Septeto Son, välillä kaikki yhdessä musisoiden. Aikaisemmin päivällä oli soitettu kuubalaisia rytmejä kaupungin koululaisille ja myöhemmin esiteltiin rytmejä yleisölle avoimessa tilaisuudessa Seurahovissa, jonka jälkeen oli iltajuhla, joka liittyi Suomi-Kuuba-seuran 25-vuotiseen taipaleeseen.

Suomenlinnan karnevaalit

Viisi vuotta aikaisemmin ystävyysseura vietti 20-vuotisjuhlia Kuubalaisen Karnevaalin merkeissä Suomenlinnassa, jossa myös Omara ja Martín olivat esiintymässä. Esiintymisjoukko saarella oli mahtava. Ohjelmaa oli laidasta laitaan ja karnevaalihenki oli hyvin fyysistä tuona sunnuntaina 7. elokuuta 1983. Piperin puisto oli ristitty Parque Coppeliaksi ja siellä esiintyivät myös Anneli Saaristo, Anna-Riitta Minkkinen, Fiestecita, Liisa Tavi, Bruunin Jengi, Koiton Laulu, Septeto Son ja paljon muita.

Muutamaa päivää myöhemmin Omara ja Martín avasivat konsertin Tampereen ylioppilastalolla laulaen Nicolás Guillénin runoon sävelletyn Songoro cosongo -kappaleen. Aamulehteen kirjoitettiin tilaisuudesta näin: ”Omara Portuondo laulattaa Kuuba-illan yleisön mukaan kertosäkeeseen. Hän hymyilee valloittavasti, tanssii, näyttää rytmiä ja lyö käsillään tasatahtia suomalaiseen makuun”.

Reportteri Matti Tuomisto jatkaa kirjoitustaan: ”Duo-työskentelyssä hedelmällistyvät kuubalaisen musiikin kauneimmat piirteet. Martinin kitara soi samanaikaisesti kuin kolme eri instrumenttia – voimakas bassokuvio tukee rikasta soinnutusta ja väliin pilkistäviä korkeita melodioita, jotka täydentävät Omaran liitävää laulua. Polyrytmiikka on masentavan kuivakas termi kuvaamaan tätä elinvoimaa ja rikkautta. Improvisaatio on lähempänä, sillä se tuo mieleen aidon inspiraation”.

Tropicanan kautta solistiuralle

Omara Portuondo Peláez syntyi Havannassa vuonna 1930. Seitsemäntoista vuotiaana hän liittyi sokean pianistin Frank Emilion yhtyeeseen ja muutamaa vuotta myöhemmin Omara  tanssijaksi Tropicana-kabareehen.

1950-luvun alussa Orquesta Anacaona otti Omaran mukaan riveihinsä ja vuodesta 1953 vuoteen 1967 hän lauloi maineikkaassa kvartetissa Las D’Aidassa, jota hän myös ollut perustamassa.

Laulunelikon johtajana, viidentenä joukossa, oli pianisti ja kuoron johtaja Aida Diestro, jonka mukaan joukko sai nimensä. Laulajattaret olivat Omara Portuondo, hänen muutamaa vuotta nuorempi siskonsa Haydee Portuondo, Moraima Secada ja Elena Burke. Kvartettia ylistettiin ensiaskelmillaan hienosta harmoniasta ja kekseliäisyydestä.

Omaran solistinen ura on jatkunut sekä kansainvälisesti että kotimaisittain usealla eri rintamalla. Hän  on ollut vierailijana monissa nykykuubalaisissa yhtyeissä. Levytyksiä on yhtälailla Adalberto Alvarezin, Anacaonan kuin pianisti Chucho Valdésin kanssa.

Hän on ollut mukana Los Van Vanin entisen pianistin César ”Pupy” Pedroson levyillä ja myös Klimax-yhtyeen johtaja Giraldo Piloto on äänittänyt Omaran kanssa. Piloton isä oli yhdessä Alberto Veran kanssa 1950- ja 60-luvulla erittäin suosittu säveltäjäpari, jonka lauluja Omarakin paljon laulaa.

Buena Vista Social Club

Buena Vista Social Clubin historiallinen ura jatkuu. Omara Portuondo on viimeinen vanhemman polven edustaja suuresta muusikkokaartista.

Eturivin muut laulajat ovat kaikki jo yläkerran sosiaaliklubissa. Viimeksi poistui basisti Orlando ”Cachaito” López vuonna 2009, sitä ennen montunojen kuningas Wilfredo ”Pio” Leiva (1917-2006) ja Ibrahim Ferrer (1927-2005). Laulaja, lauluntekijä Francisco Repilado alias Compay Segundo ja pianisti Rubén González menivät kumpikin vuonna 2003, Raúl Planas 2001 ja Puntillita 2000.

Kaksi viimeksi mainittua esittäytyivät enemmänkin Juan D’Marcos Gonzálezin omassa projektissa Afro Cuban All Starsissa, jonka hän perusti BVSC-projektin lähtiessä käyntiin. Sehän syntyi puolivahingossa, kun Kuubaan odotettiin afrikkalaisia muusikoita tekemään levyä yhdessä kuubalaisten kanssa. Soittajille tuli este ja näin haettiin kiireesti studiolle joukko vanhan polven edustajia, joista monet olivat jo kiikkuneet eläkekeinutuolissa vuosien ajan.

Tämänkertaisten vuoden 2011 esiintyjien joukossa ei ole enää vanhemman polven muusikoita. Jonkin aikaa sitten menehtyi Omaraa vuotta nuorempi kitaristi Manuel Galbán, joka 1960-luvulla oli mukana säestämässä ja luomassa aikaudelleen tyypillistä sointia Los Zafiros -lauluyhtyeessä. Viimeksi, ennen BVSClubia, Galbán soitti Vieja Trova Santiaguerassa, jota johti Reinaldo Hierrezuelo, puolikas duosta nimeltä Los Compadres. Reinaldo tuli Compay Segundon tilalle tämän  suunnitellessa seuraavaa askeltaan musiikin maailmassa 1950-luvulla.

Yhtyeen ikärakenne on nuorentunut, mutta aktiiviseksi veteraanimuusikoksi luetaan edelleenkin trumpetisti Luis ”Guajiro” Mirabal, syntynyt vuonna 1933. Hän on ollut mukana BVSClubissa  alusta alkaen, siitä asti, kun pohjoisamerikkalainen musiikintekijä Ry Cooder, brittikansalainen tuottaja Nick Gold ja kuubalainen Sierra Maestra -yhtyeen tressinsoittaja, musiikin monitoimimies, Juan D’Marcos González julkaisivat ensimmäisen Buena Vista Social Club-levyn vuonna 1996 Havannassa.

Omaran laulamat laulut kiertueella ovat klassikkoja; kaunis Tres Palabras, upea keskitempoinen son montuno No Me Llores Mas, jonka sokea tressin soittaja Arsenio Rodríguez yhtyeineen äänitti vuonna 1949 savikiekolle, unohtumaton bolero 20 Años, maailmankuulu Quizás, Quizás, Quizás, Chan Chan, El Platanal De Bartolo, El Cuarto De Tula, Dos Gardenias ja aikaisemmin duettona Ibrahim Ferrerin kanssa levylle laulettu Ay Candela.

Kiitos Omara.

PAPÁ MONTERO

Jaa tämä:

  • Facebook
  • Twitter
  • Sähköpostitse
  • Tulosta

Kategoria(t): Kulttuuri, Musiikki | Jätä kommentti

  • Suomi-kuuba-seura

    > Siirry seuran sivuille

    > Kehitysvamma-projektin asiantuntijakirja Hacia la vida independiente

  • Kategoriat

    • Historia
    • Kulttuuri
    • Matkailu
    • Musiikki
    • Ruoka ja juoma
    • Solidaarisuus
    • Tiede
    • Uncategorized
    • Urheilu
    • Uskonnot
    • Yhteiskunta ja politiikka
    • Ympäristö
  • Arkistot

  • Anna sähköpostiosoitteesi tilataksesi tämän sivuston uutiset ja artikkelit sähköpostin välityksellä.

    Liity 14 muun seuraajan joukkoon

  • RSS Latam-uutisia

    • Venezuela: Mediamogulin sukulaispoika opposition presidenttiehdokkaaksi
    • Bolivian kansantuote kaksinkertaistunut Evo Moralesin kaudella
    • Talousuudistukset etenevät Kuubassa
  • RSS Granma

    • Investigadores de varios países analizarán temas del G20 en México
    • Denuncian miles de desplazados por conflicto centroaficano
    • Miles de damnificados por las lluvias en América del Sur
  • RSS Havana Times

    • How can I contact the Editora Abril publishers?
    • New Book on Hemingway in Cuba
    • Ammonia Leak in Eastern Cuba

Pidä blogia WordPress.comissa.

Teeman MistyLook on tehnyt Sadish.


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Powered by WordPress.com
loading Peruuta
Viestiä ei lähetetty - tarkista sähköpostiosoitteesi!
Sähköpostivarmistus epäonnistui. Yritä uudelleen.
Valitettavasti blogisi artikkeleita ei voida jakaa sähköpostin välityksellä.