Kuuba on monen lintubongarin unelma. Monet maan linnuista elävät vain Kuubassa. Antonio Rodríguez tekee lintuja tunnetuksi kuubalaisille ja toimii uhanalaisten lajien suojelemisen puolesta.
Kuubassa on enemmän koskemattomia sademetsiä, koralliriuttoja ja soita kuin missään muualla Karibian alueella. Maata kutsutaankin biologiseksi suurvallaksi. Yli puolet kasvi- ja eläinlajeista on endeemisiä eli niitä ei esiinny missään muualla.
Antonio Rodríguez (vas.) vastaa lintufestivaalin järjestämisestä Kuubassa.
Kotoperäiset eli endeemiset lajit esiintyvät vain rajallisella alueella, jossa ne ovat kehittyneet ja jonne ne ovat sopeutuneet. Kuuba on ainoa paikka, jossa voi bongata mm. maailman pienimmän linnun kimalaiskolibrin ja isoliskokäen.
Kotoperäiset lajit ovat usein erityisen herkkiä vieraiden tulokaslajien aiheuttamille uhille ja muutoksille. Ihmisen toiminta ja ihmisten mukana kulkeutuvat tulokaslajit uhkaavat niiden olemassa oloa.
Maan päivää vietetään vuosittain 22. huhtikuuta. Päivän tarkoituksena on järjestää kansalaistoimintaa puhtaan veden ja ilman sekä koko elinympäristön hyväksi. Joka vuosi tuona päivänä alkaa myös eri Karibian saarilla vietettävä Karibian endeemisten lintujen festivaali, jossa Kuuba on erityisen innokkaasti mukana. Festivaali kestää täyden kuukauden päättyen toukokuun 22. päivänä, jonka YK on julistanut kansainväliseksi luonnon monimuotoisuuden päiväksi.
Lintujen ekologiaan erikoistunut Antonio Rodríguez on yhdessä Kuuban ekologisen instituutin ornitologiaryhmää edustavan Partricia Rodríguezin kanssa tehnyt vuosien mittaan suuren työn lintufestivaalien järjestämiseksi Kuubassa.
”Me kaksi koordinoimme ja järjestämme tapahtumat koko valtakunnan tasolla ja lisäksi huolehdimme suoraan Havannassa järjestettävistä tapahtumista”, kertoo Antonio Rodríguez.
Lapset huomion kohteena
”Lapset ovat festivaalien pääosallistujat, jonka vuoksi suurin osa tapahtumista järjestetään heitä silmällä pitäen. Pääasiallisia tapahtumia ovat keskustelutilaisuudet ja opettavaiset pelit ja leikit kouluissa, lasten piirustus- ja kirjoituskilpailut sekä viikonloppuina pidettävät pelit ja lintujen tarkkailutapahtumat”, sanoo Rodríguez.
Hän kertoo, että tammikuusta lähtien linnuista kiinnostuneet lapset ovat pitäneet myös opintopiirejä, joiden toiminta huipentuu festivaalin aikana pidettävään pieneen tieteelliseen kongressiin. Vaikka lapset ovatkin pääkohderyhmä, tehdään lintuasiaa tunnetuksi myös muulle väestölle.
”Olemme valmistelleet asuinalueiden festivaaleja, valokuvanäyttelyitä, kotoperäisiin lintuihin liittyviä multimediaesityksiä ja retkiä luontopoluille. Järjestämme myös luentoja ja videonäytöksiä yliopisto-opiskelijoille ja vanhuksille. Tätä kaikkea emme tietenkään voisi toteuttaa ilman yhteistyöverkostoa, joka meille on muodostunut ja jonka ansiosta tapahtumia järjestetään kaikissa maakunnissa”, Rodríguez kertoo.
Valtiolliset sanomalehdet, televisio ja radio osallistuvat aktiivisesti festivaalin tiedotukseen, minkä vuoksi vuosittaisella tapahtumalla on erityisen suuri painoarvo juuri Kuubassa.
Monet lajit vaarassa
Monia Kuuban lintuja uhkaa sukupuuttoon kuoleminen, johon ovat syynä mm. luonnollinen häviäminen, lintujen elinympäristön tuhoutuminen ja aikaisempien vuosien kaupallinen hyödyntäminen. Esimerkiksi Kuuban arapapukaija metsästettiin sukupuuttoon sulkien takia, joita käytettiin naisten hattujen koristeina.
”Linnuistamme kriittisessä vaarassa ovat mm. rämetulikärki ja Gavilán Caguarero (haukkalintu), jotka elävät hyvin rajoitetulla alueella ja joista ei ole vuosiin tehty yhtään havaintoa. Toiseen vaarassa olevaan ryhmään kuuluvat sellaiset linnut kuin kuubanpeukaloinen, kuubanluhtakana, kuubansirkku ja amerikanvarpushaukka, jotka vaativat hyvin erityisen elinympäristön”, Antonio Rodríguez kertoo.
Suojelutoimet ovat Rodríguezin mukaan monenlaisia, mutta tärkein niistä on uhanalaisten lintujen elinympäristöjen suojeleminen. Suojelualueita on 236, joista 80 on kansallisesti merkittäviä edustaen lähes kymmentä prosenttia Kuuban pinta-alasta. Kun paikalliset alueet huomioidaan, on suojeltua aluetta Kuuban pinta-alasta yli viidennes.
”Jokaisella suojelualueella toteutetaan ympäristökasvatusta, jossa yksi aihe ovat linnut”, sanoo Rodríguez.
”Lintuihin liittyvä ympäristökasvatus Kuubassa on hyvin kattavaa ja monipuolista, mutta se ei tarkoita, että se olisi riittävää. Kansallisella tasolla on hankkeita, joissa ovat mukana monet eri laitokset ja kansalaisjärjestöt. Valtakunnallisissa, paikallisissa ja maakuntamuseoissa toteutetaan myös ympäristökasvatusta, jossa hyödynnetään sitä, että museoissa vierailee paljon ihmisiä. Pääasiallisena lähestymistapana ovat pysyvät ja vaihtuvat näyttelyt.”
Tukea Suomesta
Suomalaiset ovat osaltaan olleet mukana tukemassa lintujen tunnetuksi tekemistä ja suojelua Kuubassa. Esimerkiksi Spartacus-säätiön kehitysyhteistyöhankkeena on toteutettu Kuuban linnuista kertova kirja. Kirja painettiin vuoden 2002 lopussa ja se oli ensimmäinen kuubalainen kokonaisvaltainen teos Kuuban linnuista. Kirja sai laajaa huomiota ilmestyessään Kuubassa. Sitä on levitetty ”yliopisto kaikille” -kampanjan puitteissa oppilaitoksiin ja kirjastoihin.
Kirja on erityisen tuttu myös Antonio Rodríguezille, joka kertoo osallistuneensa sen tekemiseen kirjoittamalla siihen kaksi lukua.
Suomi-Kuuba-seura on osana ympäristöprojektiaan aloittanut yhteistyön endeemisten lintujen festivaalin tunnetuksi tekemiseksi ja tukemiseksi. Ensimmäiset kontaktit luotiin tutkija Alejandro Barron vieraillessa Suomessa seuran kutsumana kertomassa Kuuban ympäristöpolitiikasta.
Sittemmin seuran edustajat ovat tavanneet lintufestivaalin järjestäjiä Havannassa. Seura tukee tämänvuotisia lintufestivaaleja painattamalla tapahtuman tiedotusmateriaalit. Ensi vuodelle on suunnitteilla myös suomalaisen ryhmän lähettäminen tutustumaan festivaalin toimintaan.
TOMI KUHANEN
